Energisk Infallande KRJ-I, YLA2 * 01.03.2010 - † 05.03.2015

Nimi: Energisk Infallande
Lempinimi: Eetu
Syntynyt: 10.03.2012
Sukupuoli: Ori
Rotu: Gotlannin Russ
Väri ja merkit: vaalearautias
Säkäkorkeus: 123cm
rekisterinumero: VH12-028-0070

Koulutustaso: He A, re 70cm
Painotus: Koulupainotteinen

Saavutukset:
- KRJ-I palkinto 15.11.2014
- YLA2 25.01.2015

Ikääntyminen

3 vuotta - 10.06.2012

10 vuotta - 10.08.2013
11 vuotta - 10.10.2013
12 vuotta - 10.12.2013
13 vuotta - 10.02.2014
14 vuotta - 10.04.2014

Luonne

Russori Eetu, tai virallisemmin Energisk Infallande, on menevä oripoika, kilparatojen karismaattinen raikulipoika ja kotitallinsa kingi, kaikki tammat hurmaava sankari joka saa orit kateellisiksi ja hoitajansa epätoivon partaalle käytyään taas luvattomilla kosioretkillä tai mutakylvyssä juuri ennen kisoihin lähtöä. Pilke silmäkulmassaan harmaata arkea pakeneva Eetu osaa olla oikea maanvaiva, mutta myös aivan ihana sydäntenmurskaaja, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Hoitaessa Eetu on varsinainen touhupetteri, jota saa koko ajan vahtia, kieltää ja komentaa. Ori on ehdottomasti pidettävä kiinni (mikä ei kylläkään estä karkaamista, ainoastaan hidastaa sitä), mieluiten ketjuissa, mutta synnynnäisenä lukkoseppänä ja poninhahmoisena Houdinina Eetu värkkää itsensä irti mistä tahansa karauttaen vapauteen jos vain saa tilaisuuden. Paikoillaan oleminen on sula mahdottomuus, russ pyörii, hyörii, steppaa, kääntyilee, tunkee turpaansa tiellesi, nuuskii ja maistelee joka asiaa, paiskoo harjoja ja suojia minkä kerkeää, nostelee jalkojaan ihan väärässä paikassa.. Kuolaimia Eetu ei meinaa ottaa suuhunsa ollenkaan (hoitajan punoittavia kasvoja on selkeästi kiva katsella), satulavyötä kiristettäessä poni pullistelee minkä kerkeää.
Pesarikäytös on samaa luokkaa kuin muukin hoitokäytös, samaten kengittäjän ja eläinlääkärin visiitit. Taluttaessa ketju suuhun ja raippa mukaan, Eetu kun kulkee maailmanomistajan elkein eikä vahingossakaan käyntiä, ellei asiasta muistuttele vähän väliä. Orilla on myös tapa tapa lähteä tammojen tai toisten orien perään, ellei taluttajansa ole tarkkana ja pidä oria kurissa. Jämäkän käsittelijän kanssa Eetu on machoilustaan huolimatta ongelmaton hoitaa ja taluttaa, orin kanssa vain vaaditaan asenteen lisäksi hyvät hermot ja huumorintajua.

Ratsastettaessa Eetu vaatii pitkät alkuverkat, jotta vertyy ja ylipäätänsä keskittyy siihen, mitä tehdään. Ori taitaa helppojen luokkien asiat ja hyppää 70cm rataesteitä, mutta on - joidenkin yllätykseksi - ehdottomasti parhaimmillaan kouluratsuna. Eetu keppostelee ratsunakin, mutta se on lähinnä normaalia tehtävistä laistamista sekä satunnaisia ilopukitteluja, enimmäkseen poni vain seilaa juuri minne haluaa autuaan kuurona ratsastajansa avuille, mikäli satulassa on ihminen joka ei ole ihan perillä siitä, mitä pitäisi tehdä.
Kun ratsastaja saa Eetun kunnolla kuulolle toimii poni pienillä avuilla, eikä vaadi saman käskyn toistamista kahdesti. Ori ei kylläkään malta keskittyä samaan asiaan kovin pitkään, joten se tarvitsee paljon tekemistä ja vaihtelevia tehtäviä, ettei kiinnostus lopu, muoto leviä ja seilaamisen ala taas.
Rohkea, varma ja tarkka hyppääjä, kuumuu herkästi esteillä. Maastossa aivan intopiukeana, mutta pysyy kyllä lapasessa eikä ryöstä, vaikka lujaa meneekin.

Kisoissa Eetu saa joka ikinen kerta päähänsä, ettei ole poni vaan se suurin ja mahtavin hevonen joka paikalla on. Poni alkaa röyhkeäksi kukkopojaksi, joka ei tasan väistä ketään vaan jyrää muut ratsut armotta käsihevosalueella ja verryttelyssä jos vain saa tilaisuuden. Luonnostaan karismaattinen, showmiehen elkein kulkeva Eetu on näyttävä kisakaveri, joka kyllä kerää huomiota. Toisaalta rata voi mennä aivan pipariksi, ellei ylikierroksilla käyvää ponia saa aisoihin. Eetun kunniaksi on sanottava, ettei se koskaan jännitä kisoissa ja esiintyy kaahaillessaankin edukseen. Kun Eetu keskittyy ja on kuulolla se tekee hyviä tuloksia toisensa perään ja on mitä mainioin kisakaveri, joka varmasti saa osakseen huokauksen jos toisenkin ihailevien silmäparien lisäksi.

Jälkeläiset

synt, o/t. varsa (emä)

06.02.2013, t. Rumour's Jeanne (e. Kumlingen Jeanette)
17.04.2013, t. Cresendo's Karla (e. Måttlig Kanon)
24.12.2013, t. Cresendo's Tindra (e. Måttlig Kanon) KTK-III
15.05.2014, t. Cresendon Izmira (e. Kazmira SWE)
02.08.2014, t. Rumour's Assy (e. ung Askungen)
21.01.2015, t. Cresendo's Kristal (e. Kazmira SWE
27.02.2015, o. Niityn Cobra (e. Fiona
03.03.2015, t. Cresendo's Azara (e. Kazmira SWE)

Sukutaulu

Kilpailukalenteri

Valmennukset & Päiväkirja

20.10.2013 - Miksi Eetu muutti Cresendoon?
Eetun ostin Norjalaiselta perheeltä ja ori on emänsä toinen varsa. Perheen lapset olivat kasvaneet Prinsessa-ponilleen liian suuriksi ja kivasti pikkukisoissa menestyneelle tammalle päätettiin teettää varsoja. Ikävä kyllä Prinsessan kotitallilla tilat varsojenpidolle eivät olleet ihanteelliset ja perhe joutui myymään varsat mahdollisimman pian. Eetun myynti-ilmoituksen näin kun haaveilin vuonohevosesta. Selailin Norjanlaista myyntipalstaa ja vastaan tuli maitovarsa kasvattamastani rodusta. Pieni vilkaisu sukutauluun kertoi orin edustavan Ruotsissa harvinaisempaa linjaa ja kuvan mukaan varsa oli ihan hyvärakenteinen tapaus. Soitinkin siis heti ilmoitukseen ja ruotsin ja englannin sekoituksella saimme kaupat sovituksi. Niimpä heti orin vieroituksen jälkeen suuntasin kohti Norjaa ja palasin sieltä mukanani pikkuinen rääpäle joka ei tiennyt hevosten tavoista mitään. Nopeasti laumaelämä kuitenkin kouli Eetusta esiin ponin ilkikurisine tempauksineen..

28.05.2014 - Kouluvalmennus
Olin kentällä jo suunnittelemassa valmennuksen kulkua, kun Eetu ratsastajineen saapui kentälle. Pitelin oria paikallaan, kun ratsastaja nousi selkään ja lyhensi jalustinhihnoja. Olin kuullut orin tarvitsevan hieman pidemmät alkuverryttelyt ja pyysinkin heitä menemään alkusi käynnissä ihan suoraa uraa ja alkamaan sitten tekemään vähän voltteja ja sama toiseen suuntaan. Katselin ratsukon yhteistyötä alkuverryttelyn aikana ja Eetu vaikutti kuuntelevan ratsastajaansa melko hyvin. Ratsukon mentyä alkuverkat aloitimme valmennuksen tempon vaihteluilla. Aluksi temmon vaihteluita tehtiin käynnissä ja Eetulta ne onnistuivat helposti, joten kovin kauaa sitä ei tarvinnut hioa. Ravissa hitaan ravin löytäminen oli hieman vaikeaa, sillä ori tiputti vauhtinsa aina käynniksi. Pian ori kuitenkin tajusi homman juonen ja tempon vaihtelut ravissakin onnistui hienosti! Pyysin ratsukkoa siirtymään laukkaan ja tekemään kahdeksikkoa koko kentällä, eli kääntymään aina keskeltä pitkää sivua toiselle sivulle ja vaihtamaan suuntaa. Tämän keskipätkän aikana tuli vaihtaa laukka ravin kautta. Päädyissä tuli tehdä aina pääty-ympyrät. Laukkatehtävä Eetulta onnistui hienosti, mutta välillä se ei olisi suostunut laukkaa vaihtamaan. Muutaman toiston jälkeen ori suoriutui tehtävästä oikein hienosti ja päätimme lopettaa valmennuksen siihen.
Valmentajana Veera R.

25.09.2014 - Hieroja kylässä
Kirpsakka syysaamu. Saavuin tallille seitsemän maissa kuten aina ja heivasin poneille ruuat, pihattoponeille heinät pihattoihin ja tallilaisille mahdolliset väkirehut ja heinät. Pikkuponeissa on kyllä se hyvä puoli, etteivät ne välttämättä tarvitse väkirehuja jos ovat joutilaina, säästää aamulla paljon aikaa! Mutta sitten asiaan: Eetulle oli tänään tulossa hieroja joten jätin orin sisään odottamaan. Vietyäni muut tallissa asuvat ulos harjasin orin huolella käytävällä kahta puolta sidottuna. Mietin mielessäni mitä hierojan hommista tulee, ori kun ei tunnetusti seiso paikallaan puolikasta sekuntiakaan. Koska nyt on Ruotsissa koululaisten syysloma, ilmestyi Iina yllättäen tallille vähän ennen hierojan tuloa. Keksinkin heti hommaa reippaalle nuorelle hoitajatytölleni. Iina laitettiin pilkkomaan porkkana pienenpieniksi paloiksi, josko niiden syöttäminen saisi Eetun seisomaan. Hierojan saavuttua alettiin hommiin ja Iina aloitti porkkanansyötön. Loppujenlopuksi montaa palasta ei tarvittu, sillä Eetu nautti hieman jumiutuneiden lihastensa hoidosta niin että nukahti paikoilleen. Itse katselin tilannetta alaleuka lattiaa hipoen; eihän tuo poni koskaan seiso hiljaa paikoillaan, saatikka sitten nukahda hoidettaessa! Hoitotuokion loputtua Iina sai taluttaa raukeana perässä hyvin tapojensa vastaisesti löntystävää oria. Noh, yksi sulka Eetun hattuun, tämä oli nimittäin ensimmäinen kerta kun Iina sai normaalisti melko röyhkeästi taluttaessa käyttäytyvää oria viedä tarhaan. Tarhassa Eetu suuntasikin saman tien piehtaroimaan tarhan takareunasata löytyvään mutaisempaan osaan ja sai kauniin kuorrutteen hoidetuille selkälihaksilleen.

04.10.2014 - Syksyn viimeinen kahluureissu
Iinan äiti toi hoitajatyttöni tallille iltapäivästä sillä luvassa oli jo aikoja sitten luvattu kahluureissu. Kelit eivät olleet viime viikkoina suosineet, mutta nyt syysaurinko paistoi ja lämpötila oli kivunnut ruhtinaalliseen viiteentoista asteeseen. Satuloimme ponit, minulle Eetun ja Iinalle vesihirmun Nanna-ponin. Tallinpihalla autoin ensin Iinan selkään ja kiristin vyön ja vasta sitten hain Eetun ja kipusin itse kyytiin. Lähdimme rauhalliseen tahtiin kävelemään metsäautotien laitaa kohti muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa järveä. Matkalla teimme muutaman mutkan jotta pääsimme kunnolla ravaamaan ja ottamaan muutaman laukkapätkänkin. Nanna meinasi hieman innostua, mutta jo melko taitavana tyttönä Iina sai tamman pidettyä Eetun perässä. Eetu sen sijaan sikailikin hieman enemmän ja olisi jatkuvasti pyrkinyt ravista laukalle. Hieman ennen järveä siirryimme taas kävelemään. Järvelle saavuttuamme tarkistimme ensimmäisenä oliko paikalla muita, järvi on nimittäin myös suosittu koirien uintipaikka. Iina sai suunnata ensimmäisenä järveen, sillä Nanna on tunnettu vesipetoluonteestaan. Eetu sen sijaan suhtautui veteen hieman varauksellisemmin, mutta toisen ponin, etenkin kun kyseessä oli tamma, perässä se kasteli kavionsa oikein mallikkaasti. Hetken, kaiken kaikkiaan ehkä vartin kahlailtuamme nousimme rantaan. Tässä kohden taisimme molemmat toivoa isompia ratsuja, sillä pikkuponien loiskutellessa vettä olimme kastuneet melko lahjakkaasti. Isomman selässä olisi ollut korkeammalla suojassa roiskeilta.. Kotiin suuntasimme siis suorinta reittiä reipasta ravia loppukäyntejä lukuun ottamatta. Tallilla riisuimme ponit, veimme tarhoihin ja suuntasimme itse lämpimien kaakaokupillisten ääreen lämmittelemään keittiööni. Ikkunasta sitten ihastelimme syyssäässä kirmailevia kesän varsoja ja suunnittelimme tulevia reissuja.

15.11.2014 - KRJ:n laatuarvostelu
Eetu lastattiin tänä aamuna autoon hyvin puunattuna ja kiillotettuna. Kultainen gritter sentään jätettiin kotiin, vaikka se olisi täydellisesti sopinut vaalean orin lautasille.. Suuntana oli KRJ:n laatuarvostelu perillä aloitettiinkin heti orin lisäpuunaus ja taluttelu edittelyä odotettaessa. Rakenne-esittely meinkin nappiin ja Eetu malttoise seistä niin ylväänä kuin pieni russiori vain voikaan. Ja mitä meille jäi päivästä käteen?
7,3 (7+8+7) - 40 - 18 - 20 - 15 - 0 = 100,3 p. KRJ-I
Sukuselvityksen jaottelu helpotti lukemista huomattavasti!
Eli Eetu sai kunnian olla ensimmäinen russini joka lastataan tuosta tilaisuudesta autoon mukanaan puhdas ykköspalkinto! Saa taas omistaja olla ylpeä.

17.11.2014 - Kouluvalmennus
Suvi ja Eetu olivat jo verryttelemässä kentällä, kun saavuin paikalle pitämään parille kouluvalmennusta. Eetu tarvitsee Suvin mukaan melko pitkän verryttelyn, jotta sen saa tarpeeksi hyvin kuulolle. Ratsastajan tuntiessa poninsa olevan viimein valmis, aloitimme itse valmennuksen. Suvi oli myös kertonut minulle aiemmin, että Eetu tarvitsee paljon vaihtelevia tehtäviä, sillä se kyllästyy hyvin nopeasti, jos samaa asiaa väännetään loputtomiin. Kehittelin siis nopeasti mielessäni uuden suunnitelman valmennuksen varalle, sillä järkevintähän on tietysti mennä hevosen ehdoilla. Valmennuksesta olisi siis siten Suvillekin varmasti enemmän hyötyä, kun ei tarvitsisi kyllästyneen hevosen kanssa taistella. Aloitimme valmennuksen helpoista temponlisäyksistä ravissa. Eetu reagoi oikein hyvin Suvin avuille ja temponmuutokset huomasi selkeästi. Ratsukko suoritti temponmuutoksia erilaisilla teillä, jotta Eetu pysyi kiinnostuneena. Muutaman onnistuneen toiston jälkeen siirryttiin pohkeenväistöön ja Eetu väistikin oikein mallikkaasti. Muutama toisto väistöjäkin tehtiin ja selkeästi Eetun mielestä liian monta, sillä se alkoi viimeisissä väistöissä hieman kiemurtelemaan ja vastustelemaan apuja. Päätin, että väistöt saivat hetkeksi jäädä, mutta tunnin loppuun tulisimme vielä ottamaan vähintään yhden hyvän pätkän. Väistöjen jälkeen oli laukkatyöskentelyn vuoro ja ratsukko teki muutaman laukanvaihdon käynnin kautta vaihtaen suuntaa. Laukkatyöskentelyn jälkeen pari meni ravissa muutaman avo- ja sulkutaivutuksen, joiden jälkeen siirryttiin taas pohkeenväistöjen pariin. Kehotin Suvia ratsastamaan yhdet hyvät väistöt molempiin suuntiin. Toiseen suuntaan hyvä pätkä tuli jo ensimmäisellä yrittämällä, mutta toiseen suuntaan piti kokeilla kaksi kertaa, että olimme molemmat ratsastajan kanssa tyytyväisiä. Jätin ratsukon tämän jälkeen loppuverryttelemään itsenäisesti.
Valmentajana suba

01.12.2014 - Kouluvalmemmus
Tarkastelin kriittisin silmin Suvin ja Eetun verkkailua, joka tuntui sujuvan vähän niin ja näin. En kuitenkaan huolestunut, sillä oli ennen valmennusta keskustellut naisen kanssa, joka oli kertonut ponistaan vähän tarkempaa tietoa. Kuulemma ori oli vähän hidas vertymään, eikä saman tien osannut keskittyä asiaan, mutta verryttyään toimi todella hyvin. Lisäksi poni kuulemma kaipasi monipuolista tekemistä, jotta ei olisi alkanut turhia keppostelemaan. Suunnittelin siis treeniä samalla kun huutelin Suville aika ajoin verryttelyohjeita. Etenkin alkuun Eetu vain seilaili ympäriinsä juurikaan välittämättä ratsastajastaan ja kun Suvi komensi kunnolla, ori heitti pienen protestipukin. Ahkerasti pyytämällä siirtymisiä ja taipumista alkoi Eetukin pikkuhiljaa lämmetä työnteolle ja kuunnella, mitä sieltä selästä nyt taas kuuluikaan.
Tarkoituksena oli ratsastella lähinnä perusratsastusta, taivutteluja, siirtymisiä ja koettaa saada ponin takaosaa työskentelemään. Laitoin Suvin tekemään alkuun harjoitusravissa kolmikaarista kiemurauraa niin, että suoristuksen kohdalle tulisi 3-4 askelta käyntiä. Eetu taipui hyvin, mutta vastusteli jonkin verran pidätettä ja käyntisiirtymä myöhästyi kaarteeseen. Liikkeellelähtö oli kuitenkin energinen ja hyvä, joten keskityimme hiomaan siirtymää. Kun Suvi muisti vaatia vatsalihakset pinkeinä siirtymää ja muistutti tarvittaessa ohjalla, Eetu teki kuten pyydettiin. Yhtä hyvin ori alkoi toimia, kun käyntisiirtymät vaihdettiin pysähdyksiin. Loppuun teetin vielä laukkaa isolla kahdeksikolla, laukanvaihto tehtiin ravin kautta. Ori oli hyvin kuulolla ja Suvi ratsasti rauhallisesti, mutta napakasti. Hyvää työtä!
Valmentajana narri

25.01.2015 - YLA Tilaisuus
Eetu käväisi YLA:n arvostelutilaisuudessa ja kotiintuomisina oli palkinto:
29 (15+14) - 28 (17+11) - 17 - 13 - 4 = 91p / YLA2