Dromos Regalis

Lempinimi	Romppu	Sukupuoli	Ori
Rotu	Peneioksenponi	Syntymäaika	11.07.2013
Säkäkorkeus	128cm	Väri	Ruunikko
Rekisterinumero	VH15-171-0002	Kotitalli	Diminuendo
Koulutustaso	He B, 80cm, Vaativa valjakko	Omistaja	Suvi VRL-01248
Painotus	Valjakkopainotteinen	Kasvattaja Tuoja	Timothea Evgenia, Kreikka Nebula

1 vuotta - 11.09.2012
2 vuotta - 11.10.2013
3 vuotta - 11.11.2013
4 vuotta - 11.01.2014
5 vuotta - 11.03.2014
6 vuotta - 11.05.2014
7 vuotta - 11.07.2014
8 vuotta - 11.09.2014
Tämän jälkeen ikääntyy satunnaisesti

© nurinkurin.net (vapaasti)

Luonnekuvaus

Valjakkopainotteinen Romppu on oiva kärryponi ja motivoitunut työntekijä, vaikkei sitä orin kujeilevasta perusolemuksesta uskoisi. Ruunikon liikanimi onkin Kakara sen varsamaisen pelleilyn vuoksi, ja vaikka oria on miten koetettu tapakasvattaa konnankoukut ja pelleily pysyvät. Mihinkäs sitä tiikeri raidoistaan pääsisi? Pohjimmiltaan poni on kuitenkin kiltti ja kultainen haliponi, joka ei tahallaan tee pahaa kenellekään. Ori tarvitsee hyvin selkeät rajat ja käsittelijän, joka komentaa, kun siihen on aihetta. Rompun käytös ei ainakaan parane, jos sen jättää huomiotta tai tyytyy silittelemään sen päätä ”pojat on poikia” –asenteen kanssa.

Mikäli haluaa edes hetken työrauhan, on Romppu parasta hoitaa käytävällä. Poni on oikea Houdini, ja onnistuu kyllä availemaan riimunnarujen solmut ja karsinansa oven, jos sille päälle sattuu. Samasta syystä ori on usein karkuteillä, harva tarhan portti pidättelee Romppua, jos se alkaa kaivata seikkailuja.
Hoitotilanteissa ruunikon uteliaisuus ja vilkkaus on lähinnä ärsyttävää, sillä Romppu ei voi olla hetkeäkään aloillaan, vaan steppaa, tunkee turpaansa joka paikkaan, kiljuu ja hörisee muille hevosille ja on muutenkin levoton. Kavioiden puhdistus on vaikeaa, sillä poni ei malta pitää jalkojaan ylhäällä, kuolaimia ori ei meinaa ottaa suuhunsa ja kun ottaa, poni pudottaa ne herkästi pois.. Pieniä ärsyttävyyksiä, joiden vuoksi hoitaminen ei ole niin jouhevaa, kuin toivoisi. Rapsutuksia Romppu kuitenkin rakastaa, niiden takia ruunikko malttaisi seistä paikoillaan pidempäänkin. Kengittäjä ja eläinlääkäri tuskailevat orin kanssa yhtä paljon kuin hoitajakin, sillä vaikka ponin kanssa pärjää, se on aina pientä kädenvääntöä Rompun käytöstavattomuuden vuoksi.
Taluttaessa poni on hyvin reipas, ja Romppu lähteekin helposti ravaamaan taluttajansa vierellä – ja ohi. Ori ei ole kenen tahansa talutettavissa, mokoma kun lähtee hyvin herkästi tammojen perään tai haastamaan riitaa muiden orien kanssa. Romppu vaatii jämäkän, tarkkaavaisen käsittelijän, eikä raipan mukaan ottaminen ole lainkaan huono idea. Kunnolla komentamalla poni kyllä pysyy ruodussa.
Lastaaminen on pitkäpiimäistä hommaa. Romppu ei stressaa kuljetusta tai pelkää lastaamista, poni vain ei halua mennä koppiin sitten millään. Yleensä ruunikko vedetään koppiin liinoilla suosiolla, ettei lastaamiseen tarvitse käyttää koko päivää. Matkustaminen sujuu hyvin, samaten kopista pois tuleminen, mutta se sinne meneminen..!

Kärryjen edessä Romppu on kuin toinen poni, kunhan sen saa verryttelyjen aikana kuulolle. Ruunikko on motivoitunut kärryponi, joka nauttii yhtä lailla maastokokeiden esteistä kuin sileän koulutyöskentelystä. Virkeä, eloisa ori on pojanviikarimainen hurmuri, jolla on lennokkaat liikkeet ja poikamaista charmia. Hyvin verryteltynä poni on herkkä, reaktiivinen ajettava, joka tekee pilkuntarkasti ohjastajansa pyyntöjen mukaan. Romppu on ketterä, hyväliikkeinen ja varmajalkainen ajettava, kapasiteettia löytyy vaativiin valjakkoluokkiin. Kärryjen edessä koottua ravia esittävää Romppua ei uskoisi siksi riiviöponiksi, joka karkailee tarhastaan rehuvarastoon hankkimaan ähkyä.
Romppu on miellyttävä ajaa ja motivoitunut tekemään töitä valjakkoajon jokaisella osa-alueella. Orin ehdottomia suosikkeja ovat kuitenkin maratonkokeen esteet, ruunikko rakastaa pujotteluja ja portteja. Ketterä poni tekeekin nappisuorituksia toisensa perään treeneissä ja kotona, eikä ole epäilystäkään, etteikö maratonkoe olisi Rompun vahvinta alaa.
Koulukokeessa suurin heikkous on turhan kepeä, pikkusievä liikkuminen, mikä kyllä katoaa kun tarpeeksi ajaa eteen ja laittaa ponin liikkumaan reippaasti jo verryttelyissä.

Kisoissa Romppu on kotonaan, poni ei stressaa ollenkaan, laittaa vain charmivaihteen päälle ja on kuin kotonaan. Ori on käsihevosalueella ärsyttävä hilluja, joka huutelee muille hevosille ja koettaa mennä tutustumaan, eikä ponin varustaminenkaan ole sen mutkattomampaa kuin kotonakaan. Kärryjen edessä ruunikko on kuitenkin peto, ja karismaattisena esiintyjänä se voittaa ainakin yleisön puolelleen. Huolelliset, reipastahtiset verryttelyt ovat Rompun kanssa kaiken a ja o, sillä hyvä verryttely enteilee hyvää kisasuoritusta.

© Susiraja

Sukutaulu

Kilpailukalenterit

Päiväkirja

Valmennukset