Crane Solo

15.11.2013, Päiväkirjamerkintä
Nyt saatiin talliin Maunolle morsian ja riittävän pieni puoliverinen, jotta voidaan jatkaa näiden ruotsalaisten ratsuponien kehittelyä! Solo hurmasi minut heti ensimmäisellä kerralla kun pääsin varsaa katsomaan. Hienosta suvusta olevasta mustasta neitokaisesta tulee varmasti hyvä kisahevonen, irtohypytyksessä kapasiteettia tuntuu ainakin löytyvän vaikka muille jakaa. Tallin isompien tammojen lauma otti uuden tulokkaan hyvin vastaan ja taisi sieltäheti kaverikin löytyä Sololle.
Kirjoittanut omistaja

12.02.2014, Päiväkirjamerkintä
Tallille saapui tänään vakinaisen ponityttömme Iinan perhe ratsastusta kokeilemaan. Vanhempia taisi vähän hirvittää laskea ponin selkään kolmevuotias Aada, mutta sitäkin enemmän kiivetä sinne itse. Iinan ja Aadan pitkälle isälle ei koon puolesta käynyt ratsuksi yksikään tallin poneista ja pienet hevosemme eivät oikein ole alkeisratsuja äidille varattua Dobbea lukuunottamatta. Niimpä isä sai tyytyä "suureen" ja honteloon Soloon. Tosin eihän tälläkään tammalla säkäkorkeus huimaa. Solo ei oikein ollut varma päivän saamastä käänteestä ja katseli uutta ratsastajaansa hieman ihmeissään. Onneksi tamma malttoi kävellä rauhassa taluttajansa vierellä koko tunnin ajan. Ravaamaan isä ei uskaltanut ja Iina tästä kovasti hänelle naureskelikin. Toki puoliverisen iso käynti oli jo melkoinen koetinkivi ratsastukseen tottumattomalle lihaksistolle. Taisi kuitenkin tunnin lopussa Solon suuhun livahtaa jonkinmoinen porkkana palkkioksi isän taskusta.

15.02.2015 - Kantakirjaus
Solo käväisi kantakirjauksessa koettamassa onneaan ja saavutti ihan komean pisterivin, joka oikeutti kolmospalkintoon!
17 + 16 + 16 + 15 = 64p. KTK-III

28.05.2014 - Estevalmennus
Solon ja Suvin kanssa oli tarkoitus tänään ratsastaa teknistä, laukan säätelyä vaativaa 120cm rataa. Olin rakentanut radalle pitkää, ja lyhyttä laukkaa vaativaa väliä ja estettä. Pääasiassa pystyjä, pari okseria siinä joukossa. Verryttelyt ratsukko suoritti itsenäisesti ja Solo vaikutti kärsimättömältä ratsulta. Pyysin siis Suvia volttaamaan ja tekemään paljon siirtymisiä, jotta tamma malttaisi odottaa. Kun Solo ei enää kaahottanut menemään vaan jäi odottamaan ohjeita kuskilta päästin ratsukon radalle. Alkuun kontrolli puuttui suorituksesta eikä Solo oikein jaksanut keskittyä jalkoihinsa ja ratsukko tiputtikin yli puolet esteistä.
Motkotin aikani siitä, miten hevosen pitää olla terävänä reagoimassa apuihin heti, eikä viidestoista päivä, miten ratsastajan pitää pitää kontrolli tilanteessa kuin tilanteessa ja sitä rataa. Suvi petrasikin seuraavalla kerralla hyvin, vaikka sainkin huudella keskeltä kenttää myös ohjeita. Loppuviimeksi, kun rataa hypättiin kolmatta kertaa sai Suvi ratsuunsa tarpeeksi terävyyttä. Solo oli reipas, mutta tiukasti hanskassa ja nosteli jalkojaan tarpeeksi. Hyvää työtä!
Valmentajana Narri

23.03.2015 - Estevalmennus
Solo ja tämän omistaja olivat jo kentällä ravailemassa, kun saavuin. Seurasin ratsukon työskentelyä hetken aikaa kentän keskeltä samalla kinnittäen huomiota ratsastajan käsiin ja jalkoihin. Korjasimme hieman näitä ja huomasin Solonkin kiinnittävän huomiota siihen, että jalat eivät enää potkineetkaan kylkiin kokoajan, kun ratsastaja puristi hieman polvillaan edemmän ja piti varpaat eteenpäin. Kentällä oli jo muutama sopiva verryyttelyesteeksi kelpaava isompi risikko, joten pyysin ratsukkoa tulemaan ne kerran ravissa ja sen jälkeen laukassa. Solon hyppytyyli näytti melko hienolta ja Suvin esteistunta oli mahtava! Rakensin ratsukolle kentälle noin viiden esteen radan, joka koostui pystyistä ja yhdestä okserista. Neuvoin ratsastajalle radan, johon lisäsimme huvin vuoksi muutaman ylimääräisen käännösen ja ympyrän. Ensimmäisellä yrittämällä Solo oli hieman hämillään, kun ei suoraan seuraavalle esteelle suunnistettu, mutta toisella kierroksella meno näytti jo paremmalta. Kehotin ratsukkoa treenaamaan vielä tämän kaltaisia harjoituksia, mutta muuten oli ratsukon tyyliä kehuttava!
Valmentajana Veera R.

11.11.2015 - Estevalmennus
Tänään oli toistaiseksi viimeisen sovitun valmennuksen aika Suville ja hieman oli haikeaa sillä vaikka tiesin, että tulisin todennäköisesti joskus tulevaisuudessakin valmentamaan Suvia niin ajankohdasta ei tietenkään ollut mitään tietoa. Tämän kertaisen valmennuksen aiheeksi olimme sopineet esteratsastuksen ja 150cm korkeat esteet, joten oli saapunut hyvissä ajoin korottamaan esteiden korkeutta viime kertaisen valmennuksen jäljiltä. Olen itse sen verran lyhyt, että esteiden kokoamisessa oli hieman hankaluuksia, mutta onneksi olin tosiaan saapunut hyvissä ajoin paikalle ja näin ollen sain esteet kootuksi ennen kuin ratsukko saapui paikalle.
Ratsukon saavuttua paikalle pyysin heitä tapani mukaan aloittamaan alkulämmittelyt samantien jottei aikaa pääsisi turhaan valumaan hukkaan. Suvi muistuttikin minua, että tiesikin tapani jo entuudestaan sillä hän oli sen verran usein käynyt valmennettavanani. Toisaalta olisikin ihme, jos Suvi ei muistaisi tapojani mutta siitä huolimatta tuli jotenkin vaistoimaisesti käsky aloittaa alkulämmittelyt. Alkulämmittelyiden aikana huomasin, että Solo oli todella reipas ratsu joka totteli kuuliaisesti ratsastajan antamia käskyjä ja näin ollen pystyin jo tässä vaiheessa tekemään päätelmän että ratsukon yhteistyö toimi hyvin.
Kun alkulämmittelyt oli saatu suoritettua loppuun saakka, pyysin ratsukkoa siirtymään vihdoin varsinaisille esteille. Radan suoritus onnistui alkuun todella hyvin, mutta radan puolenvälin jälkeen alkoi Solo sekoilemaan jalkojensa kanssa ja puomeja pääsi kolisemaan maahan hieman liian usein. Kehoitinkin Suvia kokeilemaan ratsunsa uudelleen kokoamista ja antamaan selkeämmät avut josko sillä olisi hyvä vaikutus ratsuun. Pyysinkin ratsukkoa aloittamaan koko radan alusta ja tällä toisella yrittämällä puomeja kolisi maahan vähemmän, mutta silti parannus ei ollut täysin odotetunlainen. Onneksemme aikaa oli vielä kolmannellekin yritykselle ja kaksikko kokeili rataa uudelleen alusta. Jälleen kerran puomit pysyivät muutamalla esteellä enemmän ylhäällä, mutta silti osa puomeista pääsi kolisemaan maahan. Parannus oli kumminkin edes jonkinlainen ja näin ollen sanoin Suville, että hän voisi olla jo pieneenkin parannukseen tyytyväinen.
Valmennus alkoi kumminkin olla ihan lopuillaan ja jouduin pyytämään kaksikkoa aloittamaan loppuverryttelyt. Loppuverryttelyiden aikana muistutin Suvia säännöllisen treenaamisen tärkeydestä ja Suvi lupasikin treenata ahkerasti kotioloissakin. Minulla alkoi kumminkin vähitellen olla jo hieman hoppu seuraavaan paikkaan, joten jätin ratsukon suorittamaan loppuverryttelyt loppuun itsenäisesti ja lähdin jatkamaan matkaani.
Valmentajana Lumienkuli